Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa "Johtaja, oletko kasvun mahdollistaja vai jarruttaja?" käsittelimme johtamisen peruspilareja: selkeiden rakenteiden merkitystä, mittareita johtamisen kompassina ja ihmisläheisen johtamisen voimaa. Ilman systemaattista johtamiskulttuuria yritys ei voi koskaan saavuttaa täyttä potentiaaliaan.
Mutta mikään rakenne tai mittari ei yksinään riitä, jos johtaja ei tunne itseään, kykene aitoon vuorovaikutukseen tai osaa antaa tilaa muiden kasvulle. Syvennymme nyt johtamisen henkisempään puoleen: miten luoda avoin palautekulttuuri, miksi johtajan itsetuntemus on kriittinen menestystekijä ja miten varmistaa, ettei johtaja itse ole organisaationsa suurin pullonkaula.
1. Ilman avointa palautekulttuuria johtaja on sokea
Parhaat ihmissuhteeni ovat vaikeissa hetkissä jalostuneet syvään luottamukseen. Muistan erään tilanteen, jossa yksi työntekijämme oli lähdössä pois, koska olimme epäonnistuneet organisaatiomuutoksen viestinnässä. Muutos näyttäytyi sekavana ja hän poistui palaverista erittäin vihaisena. Minut pyydettiin käymään keskustelua hänen kanssaan.
Aloitin palaverin sanomalla: "Huomaan, että sinä olet todella vihainen, mutta uskon, että viha on pelon naamio. Mitä sinä pelkäät?" Tämä avasi syvällisen keskustelun. Henkilö jäi taloon, alkoi luottaa uudelleen, kasvoi roolissaan ja kantaa nyt harteillaan isoa vastuuta ja on erittäin pidetty johtaja.
Hän sittemmin sanoi, että meidän suhteemme syveni juuri sen takia, että vaikeuksien keskelläkin uskalsimme olla rehellisiä toisillemme.
Hyvä johtaminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Aktiivinen ja säännöllinen avoin vuorovaikutus ja rehellinen viestintä ja kommunikaatio luovat ympäristön, jossa ihmiset uskaltavat kasvaa ja kehittyä. Hyvä johtaja ei vain puhu, vaan myös kuuntelee – ja vielä tärkeämpää, tekee palautteen perusteella muutoksia.
Johtajien on osattava antaa palautetta. Peukutukset ja hymyt eivät riitä, jos samalla vältellään vaikeita keskusteluja. Rehellisyys – myös itselleen – on johtajan tärkeimpiä taitoja.
Jatkuva vuorovaikutus ja rehellinen viestintä erottaa hyvät organisaatiot keskinkertaisista. Se tarkoittaa, että palaute annetaan avoimesti, rakentavasti ja oikea-aikaisesti – ei vasta kehityskeskusteluissa kuukausien päästä, kun vahinko on jo tapahtunut.
Johtajia kouluttaessani lanseerasin ajatuksen "positiivisia kriisejä kohti". Jos johtaja kykenee antamaan rakentavan palautteen vilpittömästi, suoraan ja välittäen, se johtaa usein siihen, että luottamus kasvaa entisestään. Kun ihmiset tietävät, että johtaja ei hyssyttele, vaan puhuu suoraan ja kunnioittavasti, organisaatioon syntyy psykologista turvallisuutta.
Hyvä johtaminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Aktiivinen ja säännöllinen avoin vuorovaikutus ja rehellinen viestintä ja kommunikaatio luovat ympäristön, jossa ihmiset uskaltavat kasvaa ja kehittyä. Hyvä johtaja ei vain puhu, vaan myös kuuntelee – ja vielä tärkeämpää, tekee palautteen perusteella muutoksia.
Johtajien on osattava antaa palautetta. Peukutukset ja hymyt eivät riitä, jos samalla vältellään vaikeita keskusteluja. Rehellisyys – myös itselleen – on johtajan tärkeimpiä taitoja.
Jatkuva vuorovaikutus ja rehellinen viestintä erottaa hyvät organisaatiot keskinkertaisista. Se tarkoittaa, että palaute annetaan avoimesti, rakentavasti ja oikea-aikaisesti – ei vasta kehityskeskusteluissa kuukausien päästä, kun vahinko on jo tapahtunut.
Johtajia kouluttaessani lanseerasin ajatuksen "positiivisia kriisejä kohti". Jos johtaja kykenee antamaan rakentavan palautteen vilpittömästi, suoraan ja välittäen, se johtaa usein siihen, että luottamus kasvaa entisestään. Kun ihmiset tietävät, että johtaja ei hyssyttele, vaan puhuu suoraan ja kunnioittavasti, organisaatioon syntyy psykologista turvallisuutta.
2. Johtaja, tunnetko itsesi – vai vain tittelisi?
Johtajan tulee tuntea itsensä – ilman sitä johtaminen on vain tittelillä ratsastamista. Itsetuntemus on sekä johtajan oma työkalu että organisaation kasvun mahdollistaja, sillä ilman sitä hän ei tunnista omaa vaikutustaan organisaatioon. Johtajan tulee ymmärtää omat vahvuutensa, heikkoutensa ja toimintatapansa – mutta myös kyetä tarkastelemaan itseään sekä oma vaikutustaan muihin kriittisesti. Todellinen johtaminen vaatii syvällistä itsetuntemusta.
- Mikä on oman motivaationi lähde?
- Mitkä ovat arvoni josta en ole valmis tinkimään vaikeidenkaan asioiden äärellä ja miten voin elää näitä todeksi?
- Mikä on johtajuuslupaukseni siitä minkälainen johtaja haluan olla?
- Minkälaisena työntekijät näkevät johtamiseni?
- Miksi haluan johtaa?
Johtaminen vaatii kykyä tunnistaa, milloin omat uskomukset, defenssit tai ego saattavat olla esteenä kehittymiselle. Esimerkiksi:
- Jos johtaja ei tunnista omia rajojaan, hän uupuu ja vie tiiminsä mukanaan.
- Jos johtaja ei tunnista omia vahvuuksiaan, hän ei hyödynnä niitä maksimaalisesti, eikä osaa delegoida oikeita asioita muille.
- Jos johtaja ei kykene vastaanottamaan palautetta, hän jää omien sokeiden kohtien vangiksi ja estää organisaation kehittymisen ja hänestä tulee keisari ilman vaatteita.
3. Johtaja, oletko organisaatiosi pullonkaula – vai sen suurin mahdollistaja?
Great Place to Work® -tutkimuksen mukaan yli kolme neljästä työntekijästä kokee, että strategian toteutus on organisoitu tehokkaasti parhaissa työpaikoissa (Greatplacetowork.fi). Tämä kertoo siitä, että hyvä johtaminen ei ole vain visioiden luomista, vaan myös niiden jalkauttamista arkeen.
Todellinen johtajuus näkyy siinä, että tiimi pystyy toimimaan ja tekemään päätöksiä ilman, että johtaja on aina paikalla nuijimassa viimeisen sanan. Moni yritys ei kasva täyteen potentiaaliinsa, koska johtaja ei osaa päästää irti ja antaa tilaa muille. Liian usein johtaja on organisaation pullonkaula – hän on aina se, joka ratkaisee, päättää ja lopulta myös rajoittaa kasvua.
McGyver-johtajuus voi viedä pitkälle, mutta se ei kanna loputtomiin. TV-sarjan sankari selviytyi lähes mistä tahansa teipillä ja linkkuveitsellä, mutta yritystä ei voi rakentaa liimaa ja leikkaa -mentaliteetilla. Improvisointi ja pelkkä venyminen eivät ole strategia – ne ovat selviytymiskeinoja koska ilman prosesseja ja systematiikkaa, organisaation kehitys jää johtajan henkilökohtaisen venymisen varaan. Jos johtaja ei siirry systemaattisempaan johtamiseen, hänestä tulee yrityksen kehityksen este – ei sen moottori.
Jos yrityksen kasvu perustuu pelkästään siihen, että johtaja on aina läsnä ratkomassa asioita, organisaation perusta on heikko.
Vaikka organisaatio toimisi ilman johtajaa hyvin, se ei tarkoita, ettei häntä tarvittaisi. Hyvä johtaja ei tee itseään tarpeettomaksi – hän tekee itsestään korvaamattoman siellä, missä häntä eniten tarvitaan.
Hyvä johtaja ratkaisee sellaisia haasteita, joihin muut eivät pysty – hän auttaa ihmisiä viemään yrityksen haluttuun suuntaan. Johtajuus ei ole pelkästään operatiivista tekemistä tai päätöksentekoa, vaan myös isojen suuntaviivojen määrittelyä, ongelmien ennakointia ja mahdollisuuksien tunnistamista. Jos johtaja ei osaa astua sivuun rutiinitason päätöksenteosta, hän ei mahdollista muiden kehittymistä, ei itsensä kehittymistä eikä keskity niihin asioihin, joissa hänen panoksensa on korvaamaton.
Hyvä johtaja osaa tunnistaa, milloin hänen on aika astua taaksepäin ja antaa tilaa niille, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta. Hän ymmärtää, että organisaation kasvun mahdollistaminen vaatii vallan jakamista ja vastuun siirtämistä niille, jotka ovat kasvaneet opettajaansa edelle omilla alueillaan. Johtajan tehtävä ei ole olla kaikkialla, vaan varmistaa, että oikeat ihmiset ovat oikeassa paikassa tekemässä oikeita asioita.
Hyvä johtaminen tapahtuu teoissa – ei vain suunnitelmissa. Päätä yksi asia, jonka viet käytäntöön jo tänään. Ja mikä vielä tärkeämpää – pohdi miten varmistat, että siitä tulee pysyvä tapa.
.png){kind=small}